Haastattelussa:

Tony Dunderfelt
Kuva: Daniel Dunderfelt

Tony Dunderfelt

psykologi, luennoitsija, tietokirjailija

Henri Häkkinen

Istuimme alas psykologi, luennoitsija ja tietokirjailija Tony Dunderfeltin kanssa ja kävimme läpi parisuhteen, seksin, ihastumisen ja rakkauden makeaa ja suolaistakin puolta. Haastattelun pohjalla on käytetty Tonyn tuoreita kirjoja Mitä on rakkaus ja Rakas parisuhde (Dialogia, 2014). Haastattelun teemat etenevät seuraavasti: ihastuminen, rakastuminen ja rakkaus, rakastaminen parisuhteessa, intohimo parisuhteessa, seksi parisuhteessa ja ero.

Moi Tony! Mikä on päivän pore?
- Oi, pore! Tämä oli hyvä! Sattumalta aivan huikea viikko tulossa. Muutamia neuvotteluja, pari haastattelua ja muutama tapaaminen yhteyttä ottaneilta henkilöiltä. Viime viikko oli turhankin rauhallinen joten odotankin tämän viikon tapahtumia innolla.

Sinulla on myös oma praktiikka. Kerkeätkö auttaa potilaita sitä kautta?
- Ensi vuonna 2015 tapaan asiakkaita enemmän. Suurin osa ajastani on mennyt projektien ja kokonaisuuksien kehittämiseen joita olen laittanut liikkeelle: iloiseksi kokonaisuus, mielen hyvinvointitreenit koko kansalle ja teoreettisia filosofis-henkisiä kokonaisuuksia. Nyt katson miten maailma toimiini reagoi. Olen vastaanottavassa tilassa. Olen pannut pakettiin tiettyjä pitkäaikaisia ajatuksia ja aiheita ja olen nyt alkanut puhumaan niistä ja pitänyt kursseja.

Ihastuminen

Mitä on ihastuminen ja mikä synnyttää vetovoiman toista ihmistä kohtaan?
- Käsittelen tässä heteroseksuaalista suhdetta kun se on ainut josta osaan puhua. Voisi sanoa, että ihastumisessa kaksi persoonaa kohtaa. Persoonan, johon ihastumme, voimme jakaa seitsemään tasoon joita ovat:

1. fyysinen ulkonäkö
2. sosiaalinen rooli yhteiskunnassa
3. temperamentti
4. miehen ja naisen jännite (polariteetti)
5. kulttuuritausta
6. menneisyyden opitut mallit
7. ydinminä

Persoonallisuutemme on tehty näistä seitsemästä eri ulottuvuudesta. Ihastuminen voi olla kaikkien näiden tasojen ihastumista, joista useimmiten fyysinen ulkonäkö on se ensimmäinen johon kiinnitämme huomiota. Niin miehet kuin naisetkin arvostavat ulkonäköä parinvalinnassaan, mutta naiset harvemmin kehtaavat myöntää tätä.

Toinen tärkeä ihastumisen alue on temperamentti (luonteenomainen tapa tuoda itseään esiin). Temperamentti jaetaan neljään eri osa-alueeseen. Minä kuvaan niitä väreillä: sininen, keltainen, punainen ja vihreä. Temperamentissa hyvin usein ihastutaan vastakkaisuuteen.

Ihastumme ikään kuin ajatukseen sellaisesta persoonasta joka tekee hyvää juuri minulle ja vaikuttaa positiivisesti minun persoonaan?
- Loistava pointti! Esimerkiksi ekstrovertti keltainen tyttö ihastuu vakaaseen, lämpimään ja introverttiseen vihreään mieheen, koska haluaa itse rauhoittua elämässään.

Kolmas tärkeä ulottuvuus on mies/nais-dynamiikka. Jossa nainen ihastuu miehen maskuliinisuuteen ja mies ihastuu naisen feminiiniseen kokonaisolemukseen. Nämä dynamiikan asteet kohtaavat usein samalla tasolla. Kovin maskuliininen mies ei usein viehäty naisesta joka ei tuo itseään esiin feminiinisellä tavalla. Jos nainen omaa 50 % feminiinisyyttä, hän ihastuu mieheen joka omaa 50 % maskuliinisuutta ja toisinpäin. Liika maskuliinisuus tai feminiinisyys voi näin ollen olla toiselle liikaa. Ajatellaan, että taso menee minun tasoni yli.

Voiko ihastumisen taustalla olla joskus väärät syyt? Tällaiset ihmiset saattavat herättää epävarmuutemme, emotionaaliset tarpeemme ja pitävät meidät kaipauksen tilassa, synnyttävät väärällä tapaa mielenkiintomme?
- Ehdottomasti. Ihastuminen voi tulla vaikkapa vain tietystä ulkonäöllisesti seikasta, jolloin emme tule huomanneeksi tai katsoneeksi ihmisen kokonaiskuvaa. Ihastumisen voima voi olla sokaiseva ja ihmiset usein kokevat sen rumana jos rupeaa analysoimaan ihastumisen syitä.

Pitäisikö ihastumista aina kuunnella ja antaa sille mahdollisuus, etenkin jos ihastuu äärimmäisen harvoin? Mennä rohkeasti juttusille ja kertoa ihastumisestaan?
- Joo, joo. Jos virtaus tulee kohdalla, lähtisin kokeilemaan. Ihastumisen virta täytyy kuitenkin informoida tyylikkäästi ja maltillisesti, ettei toinen pelästy. Sekin on hyväksyttävä, jos tilanne ei etene, eikä toinen ole vaikuttunut ihastuksestasi. Tärkeintä on rohkeus ilmaista asia.

Biologinen ulottuvuus, jonka mukaan nainen valitsee mahdollisimman terveen ja laadukkaan yksilön parinmuodostuksessa, elää vahvasti edelleen. Tästä johtuen nainen on valikoiva parisuhdemarkkinoilla?
- Meidän täytyy nöyrtyä tämän tosiasian edessä. Eräs suomalainen erittäin kaunis noin kolmekymppinen naislaulaja kertoi haastattelussa kysyttäessä hänen parisuhdestatuksestaan, että ei ole tällä hetkellä suhteita, mutta hän on avoin tutustumaan vaikka linja-auton kuljettajaan, jos tämä on mukava mies. En usko, että hänelle kelpaa tällainen mies. Laulaja itse on kulttuurielämässä menestynyt, kaunis, sinkku ja haluaa hänen tasoisensa miehen. Hän ei tule suostumaan suhteeseen miehen kanssa joka ei ole samalla tasolla. Tämä biologinen ulottuvuus on ehdottomasti mukana parinmuodostuksessa. Korkealentoisessa filosofiassa tätä ei kuitenkaan haluta myöntää. Tämä kuuluu fyysisen ulkonäön tasoon. En kuitenkaan millään suostu myöntämään, että parinmuodostuksessa kaikki olisi pelkkää biologiaa, geenejä tai hajujen sympatiaa.

Erilaisuuden kokemus tuo kitkaa, sähköä ja kipinää. Liika samankaltaisuus voi tappaa naisen mielenkiinnon. Naisen pitää kokea, että miehessä on jotain mitä naisella ei vielä ole?
- Jotta seksuaalinen kiinnostus herää, miehelle riittää, että nainen on visuaalisesti miellyttävä alastomana tai puolialastomana. Nainen ehdottomasti kiinnostuu ulkonäöstä, mutta hän tarvitsee myös miehen ja naisen välisen jännitteen, joka muodostuu erilaisuuksista. Nainen kokee tämän jännitteen kiinnostavaksi.

Voiko olla näin, että kun mies ja nainen kohtaa treffeillä ja heillä on samoja arvoja ja he ovat mielipiteissään samoilla linjoilla, nainen menettääkin mielenkiintonsa koska tulkitsee miehen samansuuntaiset mielipiteet mielistelyksi tai kyvyttömyydeksi tai rohkeuden puutteeksi olla eri mieltä?
- Kyllä. Treffeillä nainen saattaa nauraa miehen jutuille ja vaikuttaa kiinnostuneelta, mutta kysyttäessä treffien päätteeksi, saattaa vastata, että kaikesta huolimatta kemiaa heidän välillään ei ollut. Kun taas mieheltä kysytään mielipidettä, hän vastaa, että hän on erittäin kiinnostunut naisesta ja uskoo naisenkin olevan samaa mieltä. Nykyaikaisilla naisilla on oikeus olla itsenäisiä ja heillä on kokemusta parisuhdemarkkinoista. Tällainen nainen haluaa sukupuolten välisen jännitteen. Jos se puuttuu, nainen ei syty.

Miten tällainen jännite luodaan, voiko treffeillä tarkoituksella olla asioista eri mieltä kiinnittääkseen naisen mielenkiinnon?
- Erittäin hyvä. Juuri noin! Täytyy muistaa kuitenkin tehdä tämä oikeassa mitassa joka kiinnostaa juuri tätä naista. Tämä on taiteenlaji. Naiset meikkaavat ja miehen ”meikkaustaitoa” on tämä psykologisen jännitteen luominen. Modernin miehen arkkiongelma on tämä jännitteen luominen, jossa mies on usein liian hyökkäävä tai voi vastaavasti olla liian samanlainen naisen kanssa. Nainen haluaa kokea samppanjakuplia myös pitkässä parisuhteessa, jossa ongelmana voi olla sisarellinen suhde. Nainen tarvitsee jonkinasteisen jännitteen tai yllätyksen jotta kiinnostuu miehestä myös pitkässä parisuhteessa. Ennen vanhaan naisen piti ottaa pässi mies koska muita ei saattanut olla tarjolla. Nykyisin tarjontaa on paljon.

Uskotko siihen, että tietynlaisille ihmisille sopii tietynlainen saman hierarkian vastapari olipa sitten kyseessä älykkyys, sosiaalinen asema tai ulkoinen kauneus? Puhutaan niin sanotusta tasosta (auktoriteetista) ja asemasta johon itsellä ei ole pääsyä omasta alemmasta asemasta johtuen?
- Aika vähän ihmiset tiedostavat tällaisia tasoja, mutta minun kokemuksen mukaan niitä on. Siellä on tietyt tasot ja hierarkiat esimerkiksi sosiaalinen hierarkia, temperamentti tai vaikkapa maantieteellisten ambitioiden takia tapahtuva valinta, jossa toinen haluaa asua maalla ja toinen luoda uraa ulkomailla. On suhteesta kiinni, onko tasoerot liian suuria.

Rakastuminen ja rakkaus

Psykologi ja bestseller-kirjailija M. Scot Peck määrittelee rakkauden tahtona avartaa itseään oman ja muiden henkisen kasvun ravitsemiseksi. Miten Tony Dunderfelt määrittelee rakkauden?
- Rakkaus on avautumista kohdetta kohti. Lämmin psyykkinen avautuva liike. Annan jonkin asian vaikuttaa minuun enkä anna muiden mielipiteiden vaikuttaa tähän asiaan vaan poistan ennakkoluulot joita on mahdollisesti pesiytyneet minuun.

Rakastuminen taas on sitä, että tämä avautuva ele syvenee olemukseni syvimpiin kerrostumiin asti, jossa tulee mukaan mm. ajatuksia, tunteita ja elämän suunnitelmaa kumppanin kanssa. Myös seksuaalisuus tietenkin kuuluu tähän. Avautumisen liike menee ihan primitiivisiin seksuaalisiin haluihin asti. Intiimin yhdessäolon ja kosketuksen täytyy ravita sinua.

Mikä saa aikaan ihastumisen ja rakastumisen, onko mekanismi aina subjektiivinen? Ihastummeko tiedostamattamme aina johonkin tiettyyn piirteeseen tai ominaisuuteen ihmisessä?
- Täytyy suoraan sanoa, että tätä minä en ole miettinyt. Eikä tule nyt mieleen mitään tutkimuksiakaan. Nyt kun mietin niin, mielestäni ihastumisen alueet muuttuu pitkällä aikavälillä koska minä itse muutun. Minä itse olen aina eri kohdassa elämässäni joten sen johdosta myös ihastumisen luonne muuttuu. Jotkin tietyt perus funktiot voivat silti säilyä läpi oman ihastumishistorian, esimerkiksi vaikkapa kumppanin pituuteen liittyvät asenteet.

Rakastuminen kaikessa sokaisevuudessaan hämää kaksi ihmistä yhteen luoden rohkeuden tehdä asioita jotka myöhemmin voivat tuntua hurjilta: yhteen muuttaminen, uusi koti, avioliitto, lapset… Rakkauden kautta moni asia toisessa on selitettävissä, oikeutettavissa ja korjattavissa?
- Joo. Ehdottomasti. Rakastumisen aalto sokaisee meidät. Esimerkiksi aidosti rakastunut mies voi olla näkemättä tiettyjä asioita kumppanissa, jotka saattavat paljastua vasta vuosien jälkeen. Kumppani voi esittää pärjäävyytensä ja toiselle voi tulla täytenä shokkina, että toinen onkin syvästi epävarma.

Onko niin, että läheisyys ja seksi altistaa rakastumiselle sitä herkemmin mitä vähemmän kokemuksia kummastakin omaa ja voiko kokemuksia olla liikaa? Jäämme suhteeseen koska emme tiedä paremmasta?
- Tuntuu siltä, että vaikkapa seksin suhteen kokemuksia voi olla liikaa tietynlaisesta seksistä. Halu seksiin voi vaihdella kun sen saatavuus onkin koko ajan läsnä. Seksi on voinut suhteessa olla ihanaa, mutta ihminen voi juuttua tiettyihin seksuaalisiin käytäntöihin eikä osaa puhua estoistaan.
Jos on ollut huippukokemuksia jonkin kumppanin kanssa, voit ajatella, että voit päästä siihen myös nykyisen kumppanisi kanssa. Kumppani ei esimerkiksi uskalla tai osaa puhua omista haaveistaan tai estoistaan. Seksi ei ole vaan panemista vaan avaa uusia syvyyksiä tunnekokemusmaailmoja ihmisen psyykessä joiden olemassaolosta emme ole aikaisemmissa suhteissa olleet tietoisia. Irtosuhteilla voit tehdä itsellesi hallaa, mutta passiivinen uhriajattelu on turhaa. Pitää osata jarruttaa ajoissa ja uusi tie on löydettävissä. Seksi on elämän mittainen matka.

Voiko rakastumista ja rakastamista jarruttaa se, että oma polku ja suunta elämässä on kateissa?
- Tämä on kiinnostava kysymys! Minun on pakko sanoa ei. Ei voi vaatia, että paketti olisi koossa. Sen voi vaatia, että nykysuhde on yhteinen matka. Esimerkiksi työttömyys tai sairaudet ovat asioita joiden merkityksen päättää vastapuoli, et vain sinä itse. Ihastumisen huumassa tosin voi kiistää tiettyjä vajavaisuuksia itsessään. Ihastuminen avaa uusia puoli meissä. Toinen ei näytä peitettyjä puoliaan joten meillä voi olla uskomus, että ihastumisen voima kaikessa ihanuudessaan voi kantaa vaikka seuraavat 50-vuotta. Näinhän se ei ole.

Rakastaminen parisuhteessa

Mitä tarkoittaa rakastaminen?
- Yhteisessä seikkailussa olemista. Se on prosessi.

Voiko rakastua tai rakastamisen tunnetta tietoisesti kasvattaa sellaista ihmistä kohtaan johon ei ole tuntenut vetoa, ikävää, yhteenkuuluvuutta tai vahvaa intohimoa ja kuumaa seksiä?
- Tietyn ajan jälkeen jos tunnetta ei ole tullut, tilanne vaatii yhteistä panostusta johonkin alueeseen. Meidän täytyy ikään kuin mennä jonkun solmun tai esteen läpi joka on usein sanaton asia. Nainen saattaa esimerkiksi kokea, että mies ei tuo turvallisuuden tunnetta. Nainen ei koe miehen sylissä oloaan aidosti turvalliseksi.
Miehen rakkaudettomuus kumppaniaan kohtaan johtuu usein siitä, että mies ei koe saavansa kunnioitusta kumppaniltaan. Rakkauden pyörä saattaa lähteä pyörimään kun tämä solmu avataan. Rakastuakseen mies kaipaa naisen arvostusta itseään ja tekemisiään kohtaan. Ongelma on se, että mies ei ole ilmaissut tätä arvostuksen tunteen kaipuutaan naiselle.

Tänä päivänä suvun ja taloudellisten vaatimusten sijaan rakkaus on monien mielestä se suhdetta koossapitävä voima. Tämä asettaa kohtuuttomia vaatimuksia suhteelle?
- Pitää asettaa itselle kysymys, olenko antanut rakkauden avointa syliä kumppanilleni vai olenko pysynyt kiinni. Suhteessa saattaa olla seksiä, hellyyttä ja keskustelua, mutta todellista henkistä avautumista ei ole tapahtunut. Avautuminen on tarpeiden tasolla ja tunteiden tasolla  tapahtuvaa liikehdintää. Tarpeet on eri asia kuin tunteet. Yksi tarpeista voi olla esimerkiksi naisen kaipuu turvallisuuden tunteeseen ja miehellä vaikkapa arvostuksen puutteen tunne.
Tänä päivänä tasoja on aivan eri määrä kuin aikaisemmin. Nykyisin jaetaan kaikki, tai oletetaan, että jokaisella eri kokemistasolla tulisi kohdata oli taso sitten harrastus, lempimusiikki, luonne tai huumorintaju jne. Tämä tasoajattelu tuli ajankohtaiseksi vasta 60-luvulla.
Nämä lukot tulisi avata keskustelulla. Usein vasta koettelemusten ja kieltämisen  kautta nämä lukot saadaan nostettua pöydälle ja keskusteluun.

Onko jokaisessa parisuhteessa olevat osapuolet vilpittömästi sitä mieltä, että se oma kumppani on kaunein, upein ja seksikkäin yksilö mitä maa tai maailma päällään kantaa? Miksi pysymme yhdessä ja mikä on kompromissien rooli ja tärkeys rakastumisessa ja rakastamisessa?
- Ihmiset saattavat valehdella itselleen tämän asian suhteen. Hyvä testi on se, jossa kysyt itseltäsi jos nykyinen kumppanisi tulisi sinua kadulla vastaan, haluaisitko pysähtyä hänen kanssaan juttelemaan. Tämän asian esilletuominen on suuri häpeä ja siksi sitä ei haluta pohtia. Voidaan ajatella, että kyseinen henkilö on juuri minulle paras mahdollinen kumppani, mutta saatetaan vitsailla, että silti esimerkiksi George Clooney on seksikkäämpi mies kuin sinä. Ydinkysymys on se, kenen kanssa haluaa viettää lopun elämäänsä, ei se, kenellä on jokin yksi tietty ominaisuus jota arvostaa.

Ovatko kompromissit parisuhteessa pääosin alitajuisia ja vaiettuja tosiasioita?
- Tämä on tabu. Pitää ymmärtää, että yhdessäolo rakentuu monista osa-alueista. Voi tiedostaa mitkä ovat heikkoudet ja vahvuudet ja olla itselleen ja toiselle rehellinen. Minullekin tämä ajatus tuli ajankohtaiseksi vasta eroni myötä. En nähnyt vaimoni selkeitä miinuspuolia, jotka muut olivat nähneet ja huomautelleet asiasta minulle. Elin illuusiossa enkä noteerannut vaimoni ilmiselviä miinuksia koska olin rakastumisen ja rakastamisen vallassa. Enää en suostu menemään tällaisen rakkauden pallon sisään, vaan pyrin rehelliseen kommunikaatioon kumppanin kanssa. Vain hyvin harva nykyaikaisista suhteissa on kompromissiton. Ennen saatettiin sulkea silmät omalle tuskalle suhteen epäkohtia kohtaan. Nykyisin ei ole samaa painetta olla yhdessä koska osataan olla yksinkin.

Intohimo parisuhteessa

Miten määrittelisit intohimon toista ihmistä kohtaan?
- Intohimo on psykofyysistä innostumista liittyä yhteen toisen ihmisen kanssa.

Tarkoittaako yhteenliittyminen seksiä?
- Joo.

Jos tunnemme olomme turvalliseksi saatamme helposti pitää toista itsestäänselvyytenä. Joillekin turvallisuus ja mukavuus toisen ihmisen seurassa tarkoittaa, että suhteesta puuttuu intohimo?
- Näin voi käydä ja tämä on yksi tabuista, joista ei tarvinnut puhua vielä ennen 1960-lukua. Valitettava tosiasia on, että intohimo mitä tahansa kohtaan loppuu, kun sen on saanut. Kauan himoitsemasi Ferrari innostaa sinua hetken aikaa, mutta kun olet liittynyt autoon psykofyysisesti, innostus jonkin ajan kuluttua lopahtaa. Rakkaudessa jatkuva pieni irtiotto on hyvästä. Rakkaudessa tullaan samanlaiseksi, erilaisuudet häviää. Intohimossa taas pitää olla erilaisuutta, joka vetää toisiaan puoleensa. Pariskunta voi osatessaan itse säädellä tätä jännitettä. Suhteen ei kuitenkaan ole hyvä perustua vain intohimoon, muita tasoja on löydyttävä jos pitkä parisuhde on tähtäimessä.

Intohimoon perustuvissa suhteissa ei välttämättä kehity emotionaalista kaipuuta toista kohtaan?
- Voidaan olla hyvinkin erilaisia ihmisiä luonteiltaan ja arvoiltaan, mutta naisen (feminiininen) ja miehen (maskuliininen) dynamiikka vetää rajusti puoleensa ja seksi toimii. Usein tällaiset suhteet loppuvat vuoden kahden sisällä. Pitkänkin eron jälkeen satunnainen kohtaaminen saattaa usein johtaa seksiin koska intohimo on säilynyt.

Miestä kiihottaa naisessa rinnat, silmät, takapuoli, iho, hiukset, vaatetus ja meikki sekä säteilevyys. Naista kiihottaa miehessä itsevarmuus, älykkyys, huumorintaju, kokonaisolemus, status, fyysinen voima. Mielenkiintoista, että vetovoiman suhteen miehet ja naiset tarkastelevat näin erilaisia asioita?
- Pitkässä suhteessa nainen saattaa sanoa, että seksi on hänen aivoissaan. Miehen täytyy kiihottaa naisen aivoja eli hänen pitää naisen mielestä olla riittävän kiinnostava. Miehelle taas on tärkeää, että naisen fyysinen ulkomuoto on kiihottava. Miestä kiihottaa naisen alastomuus tai lupaus alastomuudesta.
Seksuaalisessa kanssakäymisessä miehelle on tärkeää, että naisen fyysinen ulkomuoto on miellyttävä kuten rinnat, takapuoli, vagina, iho jne.
Nainen haluaa kokea, että mies on seksuaalisesti voimakkaampi kuin hän. Mies ei saa olla epävarma. Jos mies alkaa kysellä mitä nainen haluaisi sängyssä, nainen kokee sen epävarmaksi ja mies muuttuu rakastajasta ystäväksi. Miehen kohteliaisuus sängyssä ei ole useimmista naisista kiihottavaa. Hyvässäkin suhteessa mies ei turhaan kysy vaan siirtää naisen selälleen näin halutessaan. Tämä on naiselle kiihottavaa. Nainen antaa miehen haluta itseään ja tällöin nainen saa olla vastaanottava. Tässä ei ole kyse kuitenkaan aggressiosta tai pahan teosta vaan määrätietoisuudesta.

Seksi parisuhteessa

Kuinka tärkeää roolia nykyaikaisessa toimivassa parisuhteessa erotiikka ja seksi näyttelevät?
- Nykyaikaisessa parisuhteessa se on a ja o. Sekä mies, että nainen alkaa miettiä suhteen lopettamista, jos seksi ei ole tyydyttävää.
Libidoissa voi olla eroja ja molempien tulisi ymmärtää toista ja tulla vastaan. Riidan tasolle tätä ei tulisi päästää. Jos mies ei jaksa rakastella, mies voi yrittää jatkossa pitää parempaa huolta itsestään ja yrittää piirun verran enemmän. Nainen voi opetella heittäytymistä vaikkei aina haluttaisikaan. Intohimon puute voi olla suuri ja vakava ongelma, mutta ratkaistavissa.

Naiselle seksi on konkreettinen merkki siitä, että mies hyväksyy naisen?
Olemme seksissä ajautuneet tiettyihin käytäntöihin jotka eivät innosta. Seksinä pidetään yleensä hyvin kapeaa alaa; jännitteen laukaisevana asiana jossa naidaan kun panettaa. Seksin muotoja löytyy kuusi:
1. lasten tekemis-seksi
2. jännitteen purkamis-seksi
3. kosketus-seksi
4. roolileikki-seksi (fetissi-seksi)
5. elämän voiman avaaminen seksin kautta
6. jumalallinen seksi

Rakastamista on se, että minä rakkauden nimissä (ei pakosta) täytän kumppanini fetissin korkokengistä sängyssä. Näin yhtenä esimerkkinä.

Hellä ja rakastava mies saattaa usein liiankin kanssa ylistää ja arvostaa naistaan unohtaen samalla sen, että nainen haluaa sänkyynsä rakastajan ei ystävää?
- Kyllä! Ja ymmärtää mistä on kysymys eikä sekoita keskustelu- ja rakastelutasoa keskenään.

Voiko miehen olla vaikea siirtyä rakastavan isän ja aviomiehen roolista rajun rakastajan rooliin? Onko naisen helpompi vaihtaa äidin ja vaimon rooli viettelijättäreksi?
- Näyttää siltä, että molemmilla on yhtä vaikeata. Tosin joillekin naisille seksi elämän voimana, tulee helpommin. Naiset näkevät, että seksuaalisuutta on kaikkialla. Se on yksinkertainen asia jolle voi antautua kun vaikkapa kotityöt on tehty. Seksi on naiselle yksinkertainen asia, miehelle seksi on suorittamisprojekti joka on jopa aikaan ja paikkaan sidottu. Business- tai perheroolista on vaikea mennä kosteaan seksuaalisuusrooliin.

Parisuhteesta olisi hyvä irrottaa rakkaussuhde, jonka polttoaine on intohimo ja leikki. Voisiko mies ottaa ”miehisen” roolin suhteessa, jos nainen sellaista haluaa? Onhan nainenkin naisellinen tiettyjen ”roolien” kautta kuten vaatteet, meikki, hiukset, ihonhoitotuotteet, tuoksu.
- Tämä on vielä aika kaukana ihmisten ajatuksesta. Oletetaan, että kaiken pitää tapahtua automaattisesti. Unohdetaan, että voimme tasavertaisesti muuttaa näitä asioita. Ei ymmärretä sitä, että voidaan tietoisesti päättää, se mitä toiselle annetaan suhteessa oli se sitten maskuliinisuutta tai feminiinisyyttä. Antaminen voi olla hyvinkin pieniä juttuja. Eräässä suhteessa mies suostui sovitusti koskemaan rakasta vaimoaan kymmenen kertaa päivässä. Koskettelu oli jäänyt muiden kiireiden keskellä. Mies ei kaivannut jatkuvaa pusipusi-kosketusta, mutta harjoittelun avulla myös mies alkoi kaivata näitä kosketuksia. Naista ei haitannut, että koskettelu oli yhteinen sovittu asia vaan oli tyytyväinen kun sai mitä halusi, eli kosketusta. Tätä naista tämä mekaaninen toimintamalli ei haitannut, mutta toisia se voisi haitata. Yleisempänä esimerkkinä voi pitää nukkumista eri huoneissa. Se voi piristää kenen tahansa seksielämää.
Kertauksena voi sanoa, että vetovoima syntyy erilaisuudesta, rakkaus syntyy samanlaisuudesta ja seksi syntyy siitä, että annamme toisillemme sitä mikä toisiamme seksuaalisesti kiihottaa.

Miksi petämme? Onko vika usein miten huonossa parisuhteessa?
- Yleisesti voisi sanoa, että suhteessa on vika; jokin komponentti suhteessa ei ole toteutunut vaikka olemme siitä yrittäneet puhua.

Ero

Pelkäävätkö ihmiset suhteessa liikaa sitä, että haluavat olla välillä yksin, seksi ei innosta tai toiselle ei jaksaisi tehdä kivoja yllätyksiä tai palveluksia? Kun nämä tahtotilat ehtyvät, luullaan, että rakkaus on kuollut ja parasta olisi erota? Olemme liian uskollisia tunteillemme, emme parisuhteille?
- Voi sanoa, että rakastaminen alkaa sen jälkeen kun luonnostaan syntyneiden hormonien eritys lakkaa. Tällöin joidenkin asioiden rohkea kokeileminen ja treenaus on avainasemassa. Voi esimerkiksi kokeilla jotain kumppanille tärkeää asiaa ja todeta, että eihän tämä nyt niin paha asia ollutkaan.

Unohdetaanko tämän päivän parisuhteissa omat puutteet ja kyvykkyys antautua suhteelle ja vaaditaan samalla toiselta osapuolelta kohtuuttomia?
- Tasa-arvoisuus pitäisi tulla intiimiin suhteeseen. Parisuhteessa jonkinlainen henkisten ja fyysisten ominaisuuksien lista olisi hyvä olla, jossa kumppanit avoimesti keskustelevat toistensa toiveista ja haaveista toisiaan kohtaan. Tällainen keskustelu olisi hyvä käydä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Nainen voi kaivata yhdessäoloa ilman rakastelua, jossa ollaan hiljaa lämpenevän tunteen johtaessa hitaasti kiihkoon. Esimerkiksi kiihottumisen mekanismien eroista miehen ja naisen välillä olisi hyvä tiedostaa parisuhteessa.

Vasta nyt alan hahmottamaan millä tasolla avoimuuden parisuhteessa tulisi ideaalitasolla olla, aivan huikeaa! Moni ei jaksa keskustella tällaisista asioista vaan eroaa. Eroaminen on helpompi ratkaisu?
- Moni elää rakkauspilven sisällä, jossa ei huomaa toisen pieniä nyansseja. Rakkauden kupla voi puhjeta jos kumppani yhtäkkiä huomaa epämiellyttäviä puolia toisesta. Huonoja fiiliksiä ei välttämättä estä edes avioliitto, historia, yhteiset lapset ja yhteinen koti. Tällainen tosiasi on valitettavasti nykyään hyväksyttävä. Pariskunta voi rohkeasti keskustella näistä asioista kunhan se tapahtuu tarpeeksi varhaisessa vaiheessa. Pelkästään verbaalinen lähestyminen ei silti aina liittoja pelasta. Tarvitaan eläytymistä, harjoituksia, kosketusta ja uuden kokeilemista.

Lopuksi tuntemattoman kirjoittajan runo juuri Sinulle arvon lukija
Sinun ei tarvitse kertoa minulle kuinka suuresti minua rakastat, jos vain jaksat hidastaa askeltasi omiini sopiviksi, kun aika tekee minusta hitaan ja vanhan.
Sinun ei tarvitse kertoa minulle, kuinka suuresti minua rakastat, mutta kerro rakkaani, kerro silti.
Kerro usein, jotta rakkauden korvani kuulisi sen, mitä vapiseva sydämeni jo tietää.

Kiitos haastattelusta Tony Dunderfelt!