Haastattelussa:

Teksti Henri Häkkinen

Haastattelut.com kellisti haastatteluun Rakel Liekin suomalaisen kuvataiteilijan, freelancetoimittajan ja entisen aikuisviihdetähden. Rakelin uusi kirja (Hyvän olon seksi, Kustannusosakeyhtiö Paasilinna 2010, 159 s.) syväluotaa seksiä ja seksuaalisuutta käytännön tasolla. Kiireensä keskellä Rakel ei kerinnyt vastaamaan kaikkiin laatimiimme kysymyksiin, mutta kiitollisena julkaisemme haastattelun.

1. Terve Rakel, mikä on pore?
- Kiitos kysymästä. Vilkkaan työkesän  ja -syksyn jälkeen vointi on aivan mainio.

2. Kirjasi Hyvän olon seksi on kiihkoton matka seksiin unohtamatta rakkautta, viitseliäisyyttä ja kompromisseja; asioita toimivan seksin takana. Miten itse määrittelet sanat seksi ja seksuaalisuus?
- Olet kiteyttänyt kirjan sanoman kysymyksessäsi hyvin. Seksuaalisuus on kaikkialla läsnä oleva voima. Se niin mielellinen kuin ruumiillinenkin usein yhteisöllinen kokemus. Seksi taas on yksi seksuaalisuuden toiminnallisista ilmenemismuodoista.

3. Voiko jokainen nähdä itsensä seksikkäänä valehtelematta itselleen?
- Toki. Seksikkyydellä ei mielestäni ole sidottu vallitseviin kauneuskäsityksiin tai ihmisen ulkomuotoon. Se on hyvin pitkälle asennoitumiskysymys. Kun tuntee olonsa seksikkääksi on sitä.

4. Joskus omaa kehoaan muokataan vastaamaan oletettuja kauneusihanteita ja kun käytännön elämässä oletettu vastakaiku jää saamatta, petytään?
- Usein me ihmiset keskitymme turhaan siihen miltä näytämme. Hyvin harvoin varsinkaan pitkässä suhteessa seksi on näyttämö, jossa pitäisi näyttää joltakin. Seksissä olennaisempaa on se miltä tuntuu. Hyvin harvoin toisen oletukset tai vaateet kumppanin ulkonäölle, ovat niin ankaria kuin ne mitä ihminen asettaa itselleen. Uskonkin, että armollisuus omaa kehoa kohtaan on hyvin tärkeää seksuaalityytyväisyyden kannalta.
 
5. Etenkin naiset usein kokevat olevansa pyöreämpiä kuin todellisuudessa olevat. Miten seksuaalista itsetuntoa voi parantaa ja milloin siihen on aihetta? Onko ainut keino muuttaa peilikuvaansa vastaamaan omia toiveita?
- Uskon vahvasti, että on helpompaa ja järkevämpää muuttaa asennoitumista kuin muokata kehoa. Kehoon voi suhtautua joko projektina josta voi nauttia vasta joskus kun se on valmis tai itseään voi rakastaa sellaisena kuin on vaikka heti. Uskon, että kehon tulisi olla ystävä, joka tulisi hyväksyä ja jota pitäisi kuunnella, eikä vihollinen, jota tulee muokata ja kouluttaa.

5.1. Onko kumppani vastuussa toisen seksuaalisesta itsetunnosta parisuhteessa?
- On mielestäni hieman epärelevanttia pohtia kuka on vastuussa mistäkin. Toki lähtökohtaisesti jokainen on vastuussa itsestään, mutta rakkaudellisessa suhteessa on oletettavaa, että kumppani haluaa huomioida partnerinsa mahdolliset epävarmuustekijät suhtautuen niihin hienotunteisesti. Rakkaudellinen suhtautuminen kumppaniin usein ilmenee myös kannustavana ja kehuvana käyttäytymisenä, jota en myöskään kokisi vastuuksi, vaan toisen luontevaksi huomioimiseksi.

6. Sooloseksi on omaa aikaa ja tutustumista omaan ruumiiseen. Tapa purkaa villit fantasiat ja päästää ajatuksensa valloilleen. Se ei muuta käsitystä kumppanista tai vähennä pariskunnan välistä jännitettä. Voiko masturbaation laskea mielestäsi mukaan osaksi tervettä seksielämää?
- On kiistatta tosiasia, että masturbaatio on osa tervettä seksielämää niin parisuhteessa oleville kuin sinkuillekin. Sitä harrastavat ihmiset sukupuoleen ja ikään katsomatta. Usein ajatellaan, että masturbaatio on nuorille hyvä tapa tutustua kehoonsa ja mieltymyksiinsä, mutta koska ihmisen seksuaalisuus on jatkuvassa muutoksessa tekee myös aikuiselle hyvää toisinaan kartoittaa mieltymyksiään tutkimalla itseään.

7. Saarnaat oman kehon hyväksymisestä sellaisenaan kun se on. Kirjassa esiintyvät kuvituksesi esittävät kuitenkin kauniita, hoikkia ja nuoria ihmisiä?
- Jännittävää, että olet kokenut kuvat tuolla tavalla. Kuvitusvaiheessa työhuoneeni seinällä oli muistilappu johon olin kirjoittanut erilaisia kehon muotoja ja länsimaisen kauneuskäsityksen ulkopuolelle jääviä asioita, jotka halusin mukaan kuviin. Siksi kuvituskuvissa on tietoisesti näkyvillä hoikkien ihmisten lisäksi myös kurvikkaita henkilöitä esimerkiksi vatsamakkaroineen, pehmeästi laskeutuvine rintoineen ja paksuine pohkeineen. Tietoisesti piirsin kuviin myös häpy- ja kainalokarvoitusta. Kuvituskuvissa on myös hoikkia ja pienirintaisia nuoria naisia, koska nuorten tyttöjen kehon hyväksymisessä usein ongelmalliseksi koetaan omien rintojen muka liian pieni koko. Kuvat ovat toki piirretty lempeydellä ja rakkaudellisesti kaikkia kehon malleja rakastaen, joten mikään kehon muoto ei näyttäydy inhorealistisessa valossa.

8. Kirjassa otat kantaa modernin yhteiskunnan luomiin painesiin ja niiden vaikutuksiin seksielämässä. Herkkyys ja aistikkuus vaativat toteutuakseen aikaa ja voimavaroja. Onko tässä suhteessa jotain asiaa ylitse muiden, joka mielestäsi on tuhoisaa parisuhteessa?
- En välttämättä haluaisi ongelmalähtöisesti osoitella mitä ihmiset tekevät väärin. Jokainen on yksilö ja siksi jokaisen mittari hyvälle seksielämälle on erilainen. Yhtälailla myös ongelmakohdat ovat yksilöllisiä. Ylipäänsä uskon kuitenkin, että modernissa kiireyhteiskunnassa on olennaista järkeistää ajankäyttöä myös yksityiselämässä. Siinä missä työpaikalla osaamme priorisoida ja varata aikaa tärkeille asioille, ei sama ilmiö aina toteudu yksityiselämässä. Seksiä pidetään kysyttäessä tärkeänä, mutta silti ajankäytöllisesti sitä ei aina muisteta ottaa huomioon.

9. Toimiva seksi etenkin parisuhteessa vaatii tilannetajua: romanttisen illallisenkin voi pilata kolistelemalla tiskejä välittömästi tunnelmoinnin jälkeen?
- Niin. En kuitenkaan usko, että ihmisen pitäisi opetella tilannetajua tai omata erityisiä kykyjä saadakseen hyvän seksielämän. Riittää, että antaa aika läheisyydelle ja kuuntelee itseään sekä kumppaniaan. Tilannetajuakaan ei siis tarvitse suorittaa, päinvastoin.

10. Mielestäsi kaunein sana kuvaamaan miehen ja vastaavasti naisen sukupuolielintä?
- Hankala kysymys etenkin naisen sukuelimen kohdalla. Miehinen penis on mielestäni monikäyttöinen ja kauniilta kuulostava sekä näyttävä sana. Naisen sukuelimestä ihan vastaavaa neutraalia, mutta ei liian virallista sanaa ei ole. Suomalainen seksikeskustelu kärsiikin mielestäni rajoittuneesta sukupuolisanastosta. On vaikea puhua sukuelimistä kuulostamatta joko gynekologilta tai kiroilevalta merimieheltä.
 
11. Kuumentava, viilentävä ja puuduttava kondomi. Mitä seuraavaksi? Mitä toivoisit koko ajan kehittyviltä seksivälinemarkkinoilta?
- On mielestäni hienoa, että erityisesti ehkäisyvälineissä on nykyään valinnanvaraa. Monen käsitys kondomeista pohjautuu vuosikymmenten takaisiin muutaman kumin kokeiluihin ja siksi koin, että myös tästä asiasta on olennaista kirjoittaa. Nykyään kondomivalikoima on kehittynyt niin, että parhaimmillaan ehkäisyväline voi toimia suojauksen lisäksi myös seksileluna, joka tuo vaihtelua tai apuvälineenä, joka vaikkapa pidentää yhdynnän kestoa.

12. Jäikö joku osa-alue mielestäsi liian vähälle huomiolle kirjassa? Haluttomuus voi olla pysyvä osa seksuaalisuutta, olisi voinut olla paikallaan käsitellä tätä teemaa hiukan kattavammin?
- Tein kirjoittaessani tietoisen valinnan kirjoittaa seksistä niin, etten lähesty sitä ongelmakeskeisesti. Haluttomuudesta on kirjoitettu paljon. En ole seksuaaliterapeutti enkä väitä, että minulla olisi tarjota taianomaisia ratkaisua parempaan seksielämään. Kirjoitin kirjan etsien ja itsekin kysyen. Siksi toivon, että lukija heittäytyy kanssani tutkimusmatkalle. Uskon kuitenkin vahvasti, että ajankäytölliset ongelmat kiireyhteiskunnassa edistävät tehokkaasti haluttomuutta ja muita seksiongelmia. Siksi kirjassa korostetaan leppoistamista ja kiireettömän kohtaamisen tärkeyttä. Kun on aikaa kohdata rakastavasti, on myös aikaa haluta.

13. Lukijalta vaaditaan tiettyä kypsyyttä käsitellä kirjassa esiintyviä seksuaalisuuteen liittyviä asioita kiihkottomasti. Kenen ensisijaisesti toivot tarttuvan kirjaasi?
- En ole kirjoittanut erityisesti millekään ihmisryhmälle vaan toivon, että kirjan lukevat siitä kiinnostuneet iästä, seksuaalisesta suuntautumisesta ja sukupuolesta riippumatta.

Kiitos haastattelusta ja hyvää syksyn jatkoa Rakel Liekki.