Haastattelussa:

Henri Häkkinen

Kreikkalais-roomalaisen painin kaksinkertainen olympiamitalisti ja maailmanmestari Marko Yli-Hannuksela suoritti laajakaarisen heiton joka vei haastattelijan suoraan siltaan. Se oli backhand-forehand-bum-bum-bum ja game over. Itsetunnon rippeillä jaksettiin silti suorittaa haastattelu onnistuneesti loppuun. Haastattelun pohjana käytettiin Jarkko Ala-Huikun kirjoittamaa kirjaa MARKO YLI-HANNUKSELA – Master Sporta (SportCam Oy 2013), jota voi ostaa suoraan Jarkon yrityksen sivuilta.

Treenaa kovempaa kuin muut, olet kovempi kuin muut

1. Miten rajuja olivat Ilmajoella toimineen painikämppä "Seppälän" tappotreenit joita isäsi Seppo veti?
- Olihan ne fyysisesti kovia ja ne kesti jo nuorella iällä niin pitkään, 2-3 tuntia. Erikoisen niistä teki nimenomaan se, että fysiikkaa vedettiin paljon alle ennen kuin alettiin painimaan.

2. Minkälaisia malmeja parhaimmillaan liikuttelit maksimivoimapainotteisissa treeneissä?
- Rinnallevedossa jotain 150 kilon luokkaa, kyykyssä taisin olla parhaimmillani Ateenan aikoihin 2004. Silloin oli pari sataakin tangossa kun otin maksimivoimaa. Leuanveto lisäpainoilla kulki myös. 80 kilolla tein ainakin joskus ykkösen, en muista menikö enempää.

3. Minkälaista oli lihashuoltosi aktiivivuosinasi ja miten palautumista mahdollisesti tehostettiin?
- Aika huonoa se oli, mutta isä teki sitäkin vähän salaa ja kun se huomasi että oltiin väsyksissä niin treenattiin, mutta paljon kevyemmin ja palauduttiin sitä kautta kevyellä treenillä.

4. Painimaajoukkueessa vallitsee tiukka hierarkia jonka sanelee arvokisamenestys. Miten hyväksikäytit tätä maailmanmestaruutesi jälkeen?
- No en tietoisesti paljonkaan. Se tulee ihan itsestään. Toki nyt jotain aamulenkkejä jätin väliin, jos oli krapula, ja sehän nyt lukee kirjassakin. Niin ja laukunkannostakin kieltäydyin, mutta ne oli ihan refleksinomaisia toimenpiteitä niihin paikkoihin.

5. Miten treenisi muuttuivat menestyksen ja toisaalta iän myötä? Mitä jäi pois ja mitä tuli tilalle?
- Määrällisesti vähennettiin sitten joskus 22-24 ikävuosien jälkeen ja älytön koheltaminen jäi pois. Uskalsi levätä enemmän ja ettiä huippukuntoa ennen kisaa levon kautta.

Miten sipuli kestää

6. Miten olet pitänyt hermosi kurissa kilpavuosinasi? Onko se tullut luonnostaan vai harjoittelun ja tottumuksen kautta?
- Harjoittelu ja tottuminen siihen on auttanu. Varsinkin nuorena jännitin älyttömän paljon eikä siitä meinannut oikein päästä yli. Kilpailin vain silloin paljon ja sitten se alkoi pikku hiljaa helpottamaan.

7. Miten valmistauduit olympialaisiin henkisellä tasolla; teitkö mentaalipuolen valmistautumisen yksin?
- No en mä juurikaan olympialaisia varten tehnyt. Nuorena kun juoksin aina yksin niin se oli hyvää mentaalitreeniä. Sai miettiä painihommia rauhassa pururadalla.

8. Oletko turvautunut unilääkkeisiin ennen tärkeitä kisoja?
- Silloin kun painonpudotukset oli rajuimmillaan niin viimeiset yöt oli vaikeita unen suhteen. Joskus nukahtamista piti vähän auttaa, kun ei viittinyt koko yötä sängyssä pyöriä.

9. Oletko tappioiden hetkellä päässyt maistamaan suomalaista selkäänpuukotusta ja kylillä huutelua?
- Nojoo, eihän sitä suoraan urheilijalle ikinä tulla päin näköä sanomaan, mutta kaikennäköistä sitä on kuullut kautta rantain, mutta sehän on meillä ihan normaalia ja en mä tietenkään ollut siinä suhteessa poikkeus.

10. Mikä on aktiiviurasi aikana toiminut vastapainona painille; mistä sait motivaatiota ja miten otit etäisyyttä painiin sitä tarvitessasi?
- Ehkä perhe oli se tärkein, kun lapsia oli jo monta uran aikana niin kyllä kotona paini unohtui aika helposti kun vähän lasten kanssa touhusi.

11. Miten lähipiirisi tai miten olet itse kokenut huippu-urheilun parissa vaadittavan itsekkyyden?
- No en mä tiedä onko se itsekkyyttä. Se on mun mielestä sitoutumista ja jos sä jotain asiaa haluat tehdä kunnolla, maailman huipulla niin se vaatii tiettyjä toimenpiteitä ja maksimaalista fokusta itse asiaan.

12. Onko urheilu-uran jälkeisen elämän tasaisuuden haasteet sinulle tuttuja ja tunnetko kollegoita joille paluu urheilusankarista rivikansalaisen rooliin on ollut henkisesti liikaa?
- Ei mulla ollut juurikaan ongelmia lopettamisen kanssa. Se tuli ihan ajallaan ja loppuvuodet oli muutenkin aika vaikeita niin se oli ennemminkin helpotus. En tunne oikeastaan henkilökohtaisesti sellaisia henkilöitä.

Omat vahvuudet

13. Mitkä ominaisuudet tekivät sinusta oman painoluokkasi suvereenin yksinvaltiaan vuosina 1994-2008?
- Teknisissä asioissa se, että olin niin monipuolinen ja pystyin tekemään monella eri tavalla pisteitä. Fysiikassa voimapuoli oli paras ominaisuus ja ennen kaikkea räjähtävä ja oikea-aikainen lajivoiman käyttö, mistä urheilussa hyvin pitkälti on kysymys.

14. Painissa tärkein ominaisuus on taito ja oivalluskyky, mutta myös voimaa ja kestävyyttä vaaditaan. Mitkä ovat olleet omat vahvuutesi ja toisaalta pahimmat heikkoutesi painiurallasi?
- Edellisessä tulikin jo mun vahvuudet. Kestävyyspuolella oli ehkä heikkouksia, mutta ei sekään uran huippuvuosina menestystä estänyt.

15. Miten menestys vaikutti motivaatioosi painia?
- Pienempiin kisoihin menestys vaikutti, että ei syttynyt enää mihinkään pikkukisoihin ja ne oli aikamoista pakkopullaa.

Tuomaroinnista ja säännöistä

16. Otellessasi vuoden 2000 Sydneyn olympialaisissa venäläistä Murat Kardanovia vastaan romanialainen mattotuomari Ovidiu Lazar tuomitsi ottelun härskisti venäläisen eduksi. Miten on mahdollista, että olympiatasolla on tällaista tuomaripeliä?
- Niin sitä mä en tiedä. Eikä mistään mitään varmaa tietoa koskaan ole, huhuja vaan, mutta selvää on, että se matsi ei mennyt tuomioiden osalta niin kuin olisi pitänyt.

17. Miten nykyiset säännöt poikkeavat oman aikasi kreikkalais-roomalaisesta painista ja miten itse kehittäisit sääntöjä painijoiden edun mukaisiksi?
- Nyt kesällä käyttöön tulleet uudet säännöt ovat paluuta vanhaan ja vihdoin jaksopaini on loppunut ja painitaan Ateenan olympialaisten hyvillä säännöillä. Tämä on nyt hyvä eikä tähän tarvita suuria muutoksia enää.

Aktiiviuran jälkeen

18. Valmistuit vuonna 1991 puusepäksi Ilmajoen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta. Oletko pääsyt hyödyntämään oppejasi käytännössä?
- Se ammatti on kyllä saanut jäädä 90-luvulle.

19. Työskentelet nykyisin painivalmentajana. Minkälaista materiaalia nuorten ja miesten sarjoissa tätä nykyä liikkuu? Mikä on painin taso tällä hetkellä?
- Nuorissa on hyvä taso ja joka kesä tulee arvokisamitaleja suomalaisille. Miehissäkin oli tänä vuonna mainio MM-kisa syyskuussa ja saatiin kaksi viidettä sijaa. Suomen paini voi kaiken kaikkiaan hyvin. Tosissaan panostavia urheilijoita saisi olla enemmän.

20. Miten monipuolisesti tänä päivänä hoidat kuntoasi?
- Vähän painiskelen poikien kanssa treeneissä ja levytankoa tulee jonkun verran liikuteltua.

Kiitos haastattelusta Marko "Myhi" Yli-Hannuksela!
-Kiitos!