Haastattelussa:

Teksti Henri Häkkinen

Haastattelut.com nappasi ruuvipenkkiin tutkimusprofessorin ja psykiatrisen vankisairaalan vastaavan ylilääkärin Hannu Lauerman.

Pahuuden kasvot

1. Urho Kaleva Kekkonen ei saanut reservin upseerin koulutusta kun oli mm, uhkaillut puukolla tupakaveriaan. Aika yllättävä tieto Suomen historian pitkäaikaisimmasta presidentistä?
- Kyllä - tosin on muistettava, että kyseessä on todistamaton väite, esittäjänä Kekkosen vastaehdokas presidentinvaaleissa, Ahti M. Salonen.

2. Monet valtion päämiehet ovat moraaliltaan häilyviä ja kykeneviä tappamaan tai vähintään antamaan tappokäskyjä. Onko huipulle pääsyn yksi edellytyksistä olla kykeneväinen eliminoimaan vastustajat ja pystyä päättämään ihmiskohtaloista?
- Se on yksi strategia, joka toimii erityisesti maissa joissa demokratia ei ole vakiintunutta. Itse uskon kyllä poliittisen kulttuurin kehittymismahdollisuuksiin.

3. Olisivatko naiset vallassa parempi vaihtoehto; vähemmän testosteronia, vähemmän kukkotappeluita?
- Tästä ei taida olla mitään näyttöä, ei Katariina Suuren eikä Margaret Thatcherin valtakausilta. Testosteroni sopii syylliseksi huonosti, sillä sen vaikutukset ovat moninaisia ja eräissä koeasetelmissa jopa rehtiyttä ja oikeudenmukaisuutta suosivia. Naiset ovat olennaisesti vähemmän väkivaltaisia mitä tulee avoimeen itse toteutettuun väkivaltaan, mutta naisen tapa käyttää valtaa voi olla aivan yhtä tuhoisaa kuin miehen. Väkivallan delegoiminen muille onnistuu helposti.

4. Sodassa ei tunneta kuin voittajat, jotka ovat aina sankareita. Geneven sopimuksesta ei ole pahemmin hyötyä joukkotuhoaseiden kohdalla?
- Ei, se on paljolti teoriaa, ja siviiliuhrien määrä sodissa on huikea. Kaiken lisäksi sotilaskouluttajat eri puolilla maailmaa ovat hyvinkin alttiita suosittelemaan mm. haavoittuneiden ampumista varmuuden vuoksi, koska haavoittumista ja antautumisaikeita voi myös teeskennellä.

5. Aatetta ja uskoa ovat edustaneet varsin väkevästi esim. Hitlerin holokaust Natsi-Saksassa. Aate vie ihmistä äärimmäisyyksiin. Suomessa uskonnollissävytteisiä liikkeitä on esimerkiksi ollut veristä maailmanloppua ennustanut kristillinen kartanolaisuus. Liikkeen johtajat Alma Kartano ja Tilda Reunanen olivat varsinaisia sadisteja ja jopa hyväksikäyttivät lahkon jäseniä seksuaalisesti kenenkään heitä tuomitsematta. Olivatko he narsisteja ja/tai seksuaalisesti hyväksikäytettyjä, jotka halusivat kokea vallantunteen ja seksuaalisen hyödyn lahkon kautta?
- Heistä tiedetään kovin vähän, mutta seksuaalisen riiston taustalla on usein itse koettu seksuaalinen riisto. Ihailuntarpeeseen, suurelliseen minäkuvaan ja johtavan aseman tavoitteluun liittyneet motiivit ovat olleet kartanolaisjohtajilla hyvin ilmeisiä ja näkyviä.

6. Ihminen on tottelevainen nisäkäs ja laumaeläin. Mm. edellämainitun lahkon olemassaolo viittaa tähän. Kuuluisin todiste ihmisen tottelevaisuusherkkyydestä lienee Milgramin koe (kokeessa mitattiin osallistujien halukkuutta totella auktoriteettiasemassa olevan henkilön antamia koehenkilön omantunnon vastaisia käskyjä). Monet sortarikolliset ovat vedonneet tähän: “tein vain sen mitä minun käskettiin tehdä!” -asianhaaraan unohtaen tekojensa todellisen luonteen?
- Tämä näyttää toistuvan kaikista historian opetuksista huolimatta, Euroopassa mm. Jugoslavian hajaantumissodissa, joissa hirmutöitä tehneitä ja kokeita olen itsekin tutkinut ja hoitanut.

Luonto vs. ihminen

7. Luonnossa vallitsee kilpailu ja aggressiivisuus katsotaan eduksi; saalistus ja reviirinpuolustus vaativat johtajaluonnetta ja aggressiivisuutta. Myös ihmisen historiassa on ollut tarvetta metsästäjälle, soturille ja valloittajalle?
- Ilman muuta. Itse asiassa vasta 1700-luvun valistuksesta alkaen on enenevästi vaadittu säyseää käytöstä kaikilta.

8. Bonobo-apina uroksilla on luonnostaan matala testosteronipitoisuus, joka vähentää tarvetta laumahierarkialle. Onko hierarkia luonnollinen, testosteroni korrelatiivinen asia, vai luomalla luotu struktuuri? Vahvatahtoiset pyrkyrit päätyvät luonnostaan johtotehtäviin?
- Kehossa ajankohtaisesti vaikuttava testosteroni selittää joitain ilmiöitä, ja todennäköisesti oma osuutensa on myös sillä, millaiset jäljet sikiökautinen testosteroni jättää aivoihin. Laumahierarkian ja yhteiskunnan tasolla vuorovaikutus on kuitenkin niin monivivahteista, ettei kulttuurin osuutta pidä väheksyä.

9. Useimpien arvioiden mukaan ihmisen ja kääpiösimpanssin geenit eroavat toisistaan kahden prosentin osalta. Melko pieni marginaali?
- Hyvin pieni, ja on hyvä muistaa, että myös ihmisellä ja banaanikärpäsellä on lähes 3000 yhteistä geeniä.

10. Ihmisen geeneihin on koodattu valmius tappaa. Se purskahtelee esiin sopivan tilanteen tullessa eteen. Biologiamme perustuu tappamismahdollisuudelle. Teollistumisen myötä, ravinnon saannin suhteen, olemme etääntyneet veriteoista/tappamisesta. Tappaminen on piilossa vaikkakin hyvin tiedossa. Ruoka on elämisen ja sitä kautta tappamisen seuraus?
- Jääkaudella tappamalla saatava ravinto on ollut eloonjäämisen edellytys, ja eläinperäiset rasva- ja aminohapot ovat olleet ravinnon olennainen osa. Kaikki välttämättömät ravintoaineet sisältävä kasvisruoka on vaikea koostaa, ja ravintolisiä tarvitaan. Jääkaudella metsästäminen on ollut vaarallista, ja on mahdollista, että mm. usko kuolemanjälkeiseen elämään on tuolloin suosinut pienyhteisöjen henkiinjäämistä. Se on ehkä tehnyt metsästäjistä rohkeampia, ja siksi jäänyt elämään kulttuurissamme. Heidän jälkeläistensä eloonjääminen on ollut todennäköisempää.

Kulttuuri

11. Vasta noin 200-vuotta väkivaltakäyttäytyminen on ollut epäsuotavaa. Kesyttääkö kulttuurimme raa`an ihmisen? Ei ole luonnollista tarvetta tapella?
- Kulttuuri, ideologiat ja uskonnot mahdollistavat kansanmurhat ja suursodat, jollaisia luonto ei kehitä. Aggressio on syvällä biologiassa, mutta se ei ole vietti vaan reagointitapa. Sillä on suuria vastavoimia kuten mm. myötätunto, joka on ihmisyyden tärkeä osa. Jos aggressio olisi vietti, paine aggressiivisuuteen kasvaisi alati sen mukaan kun aikaa kuluu. Näin ei tapahdu.

12. Toisaalta, etenkin miesten keskuudessa, erilaiset taistelulajit (K-1, vapaaottelu, nyrkkeily, potkunyrkkeily) ovat nykyään yhä suositumpia. Vapaaottelu, jossa melkein mikä tahansa on sallittua, on parhaimmillaan/pahimmillaan todella raakaa ja veristä. Laji on sosiaalisesti hyväksyttyä koska elämme tarpeeksi hulluja aikoja?
- Eri aikakausien vertailu on vaikeaa, koska alakulttuureja on aina ollut. Antiikin kisojen “nyrkkeily” oli todella raakaa verrattuna nykyiseen ammattilasnyrkkeilyynkin.

13. Viimeisin mielipuolinen tapaus (amok-juoksu) sattui Luoteis-Englannissa 2.6.2010. 12 ihmistä murhannut ampuja oli 52-vuotias taksinkuljettaja jota naapurit kuvailivat erakkoluonteeksi. Paikallisten terveysviranomaisten mukaan mies ei ollut tiettävästi mielisairas. Surmaaja oli vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa ja yritti lyödä rahoiksi pimeillä tuloilla, mutta verovirasto pääsi hänen jäljille. Mies pelkäsi kauhuissaan joutuvansa vankilaan. Ystävät ja naapurit kuvailivat miestä normaaliksi, mutta erakkoluonteiseksi. Puoli vuorokautta ennen tappoja ampuja oli sanonut ystävälleen, etteivät he enää näkisi toisiaan. Itsemurhalla mies olisi päässyt ahdingosta, mutta surmasi 12 ihmistä. Mistä voi olla kyse tällaisissa tapauksissa?
- Epäilemättä umpikujakokemuksesta, jossa muutoin jokseenkin normaalisti käyttäytynyt ihminen menettää realiteettitajunsa. Yksikin rakentava keskustelu voi joskus estää tällaisen kehityksen.

14. Mitä keinoja koet nyky-yhteiskunnassa olevan tällaisten ääritapausten hoidossa lääkkeiden, päihteiden saatavuuden rajoittamisen ja valvonnan lisäksi?
- Yhteisöllisyyden lisääminen voi vaikuttaa myönteisesti. Ihminen joka pääsee tuulettamaan päätään mielipuolisen tuhoavista ajatuksista, ei yhtä todennäköisesti tee hirmutekoja.

15. Miten viimevuosien normaalin vaikutelman antaneiden, keskiluokkaisten nuorten tekemät koulusurmat (Matti Saari/Kauhajoki, Pekka-Eric Auvinen/Jokela) selittyvät? Hetkellisellä vallantunteella leikkimisellä?
- Vallantunteen tavoittelemisesta on kysymys, mutta samalla myös koetusta avuttomuudesta ja itsetuhoisuudesta. Malli kuvitteelliseen sankaruuteen on saatu mediasta.

16. Onko nyky-ihminen erkaantunut todellisuudesta eikä näin raakojen tekojen todellinen luonne hahmotu kun omassa elämässä ei ole vertailupohjaa. Vastaavasti maailmalla soditaan ja uutisoidaan 24/7 jopa itse taistelukentältä; tämäkin osaltaan turruttaa mieltä?
- Saattaa turruttaa, mutta kaikesta päätellen uutisointi ja väkivaltaviihde ovat hyvin pieni tekijä ajatellen väkivallan kokonaisesiintyvyyttä.

Hulluuden fysiologia

17. Nyky-psykiatriassa yhä merkittävämpään osaan on noussut biokemia, genetiikka ja kognitiivinen neurotiede. Voidaanko pahuus/hulluus tänä päinänä varmuudella tunnistaa/ennustaa testein? Elimellisen ja ei-elimellisen sairauden ero on hiuksenhieno. Onko tiede selättänyt psykologian? Voiko psykiatrisesti sairaan tunnistaa ulkoisten eroavaisuuksien johdosta? Esimerkkinä Downin oireyhtymä, joka on hämmästyttävä ja tunnistettava fysiologinen ilmenemismuoto.
- Neurotiede ja molekyylibiologia ovat avainasemassa mm. mielisairauksien synnyn tutkimisen ja sairauksien hoitamisen osalta. Luonnontiede ei kuitenkaan missään mielessä ole syrjäyttämässä psykologista ymmärtämistä, vaan nämä tieteenalat täydentävät toisiaan.

18. Avaatko samalla psykiatrian käsitettä nyky-yhteiskunnassa ja 2010-luvulla?
- Psykiatria on lääketieteen olennainen osa, joka käyttää hyväkseen kaikkia soveltuvia perustieteitä molekyylibiologiasta monitieteisen aivotutkimuksen ja tieteellisen psykologian kautta kulttuurientutkimukseen.

19. Kirjastasi löytyy Yrden esimerkki: ylimääräinen naiskromosomi (xxy-kromosomisto) ja sitä myötä alentunut syyntakeettomuus. Psykopaatin hermosto ei reagoi samalla lailla valtaväestöllä inhoa, pelkoa tai vaaraa viestiviin signaaleihin. Mihin voidaan vetää raja alentuneessa syyntakeettomuudessa fysiologian suhteen?
- Fysiologian ja psykologian välillä ei luonnossa ole rajaa, vaan raja on olemassa ainoastaan oppiaineiden jaottelussa. Uskonto, ideologiat ja kulttuurit ovat osa fysikaalista maailmaa. Ne ovat informaatiota, jolla on fyysiset kantajansa kirjainten, bittien ja ilman värähtelyiden - puheen - muodossa.

20. Psykopaattisuus on siis elimellinen sairaus, eikä hetkellinen hairahdus niin kuin alkoholipäissään kaverinsa tappanut ja katuva Eino-Petteri, joka samalla menetti ainoan ja parhaan ystävänsä?
- Psykopatiaan liittyy hermoston toiminnan ja jopa rakenteenkin poikkeavuuksia, mutta lapsuudenkokemukset ohjaavat väkivaltaisten yllykkeiden syntyä hyvin vahvasti. Oppimiskokemukset ohjelmoivat hermostomme tietyin osin, tietyin osin olemme ns. hard-wired eli valmiiksi viritettyjä.

21. Lobotomia lienee surullisen kuuluisin hoitomuoto psykiatrian historiassa. Seksuaalirikollisten hoidossa vielä 50-luvulla käytettiin kivensten kirurgista poistoa. Palataanko näin rajuihinmetodeighin vai ovatko lääkkeet korvanneet vastaavat hoidot?
- Lääkkeet ovat sekä tehokkaampi että humaanimpi keino sekä mielisairauksien että vaaraa aiheuttavien, väkivaltaisten seksuaalisten poikkeavuuksien hoidossa. Psykokirurgiasta on kehittynyt erilaisia keinoja aivojen fysikaaliseen stimulointiin, mutta niiden merkitys on toistaiseksi pieni.

22. Unen merkitys myöhemmin kehittyvien psykiatristen häiriöiden (ahdistuneisuus, deppressio, skitsofrenia, dementia…) synnyssä on suuri. Psykopaatit kuitenkin nukkuvat tutkimusten mukaan hyvin. Eikö tässä ole paradoksia? Pitäisikö unettomuudesta kärsien nyt huolestua?
- Väkivaltataipuvaisten unen syvyys on mielenkiintoinen havainto, mutta se saattaa myös kertoa aivojen sähköisen toiminnan yleisestä alivireisyydestä. Lisää tutkimuksia aiheesta on tulossa.

23. Imagessa 5/2010 jutussa Makeaa elämää (Joanna Palmén) mainitaan Britanniassa julkaistu tutkimus, jonka mukaan lapsena lähes päivittäin karkkia syöneet olisivat 34-vuotiaina merkittävästi taipuvaisempia väkivaltaan kuin viikottaisesta karkkipäivästä nauttineet. Voiko syy olla siinä, että karkkipäivän viikossa saaneet ovat oppineet odottamaan ja oppineet malttamaan?
- Saattaa olla, mutta voi myös olla että karkkimässäilyn taustalla on lähtökohtainen pidäkkeettömyys, tai että monipuolinen ruokavalio suosii aivojen normaalia kehitystä.

24. Vuonna 2011 vietetään psykiatrisen vankisairaalan satavuotispäiviä. Miten psykiatrinen vankisairaala on muuttunut kuluneen 100 vuoden aikana? Ovatko tapaukset lisääntyneet ja mikä on tendenssi tulevaisuuden suhteen?
- Hoidettavat ovat vähentyneet ja hoitoajat ovat huomattavasti lyhentyneet, mutta huumeongelma on paisunut valtaisasti. Itsemurhakuolleisuus suhteutettuna vankimäärään on viimeisen 15 vuoden aikana ollut vain alle puolet siitä, mitä se oli kymmeniä vuosia. Todennäköisin syy on asianmukainen psyykenlääkkeiden käyttö. Suotuisa kehitys todennäköisesti jatkuu.

Yhteiskunta

25. Sanot, että jos yhteiskuntamme suojelevat rakenteet (moraali/lait) rappeutuisivat ja uskonnollinen käymistila ja arvotyhjiö voimistuisivat, näkisimme varmasti uusia kartanolaisuuksia? Mikä meitä pidättelee? Ihminen on luonnostaan siis eläin/tabula rasa, jonka kohtalon määrää geenit ja ympäristö? Miksi jotkut selviävät rajuistakin lapsuuden kokemuksista ja toiset särkyvät?
- Ihmisiä on monenlaisia, mikä muodostaa suuren rikkauden. Ihmiset ovat satojen tuhansien vuosien ajan valikoituneet tulemaan pääasiassa toimeen toistensa kanssa. On geenejä, jotka suojaavat lapsuuden epäsuotuisten kokemusten pitkäaikaisvaikutuksilta.

26. Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan 15% suomalaisista uskoo noituudella voitavan vaikuttaa toisten ihmisten elämään. Samaan aikaan uusmagia-termi yleistyy nyky-psykiatriassa. Tarkoittaako tämä sitä, että lehtien selvännäkijöitä ja ihmeparantajia nähdään jatkossa yhä enemmän?
- En osaa ennustaa, mutta aivan selvää on, että taikausko elää hämmästyttävässä määrin myös nykykulttuurissa. Psykiatriselta kannalta tärkeää on tietää, että yllättävän monia ihmisiä manipuloidaan ja
rahastetaan sen avulla.

27. Rakkaus on jollekin vastustamaton kemiallinen reaktio. Jollekin se on täysin kontrolloitava tunne. Jollekin se ei osu kohdalle koskaan. Päteekö sama kontrolli aggressioihin ja siihen miten ihmiset kontrolloivat itseään altistavissa tilanteissa?
- Uskon että tällainen analogia on olemassa.

28. Sadomasokismia voidaan pitää pahuuden lievänä ilmenemismuotona. Historiassa komentelevaan kykenevä uros on tarjonnut naaraalle turvaa ja eloonjäävää jälkikasvua. Nykyisin sadomasokismissa on kyse luottamuksesta; sadomasokistisesti ajatteleva altistuessaan alistetuksi tai valta-asemaan kokee suurinta mahdollista luottamusta toista kohtaan. Voidaanko hiukan kärjistäen ajatella kannibalismin olevan jonkinlainen sadomasokismin johdannainen, äärimmäinen ja sovittu rakkaudenosoitus toista kohtaan?
- Tappamiseen liittyvä tyydytys ei nähdäkseni ole enää missään tekemisissä rakkauden kanssa, äärimmäisen ja vääristyneen seksuaalisuuden kanssa kylläkin. Luottamussuhteet ovat kokonaan toinen, yhteisyyteen nojaava ilmiö.

29. Mihin olemme menossa? Vuoteen 2007 mennessä kuolemanrangaistus on lakkautettu 89 maassa. Usa, Kiina ja Venäjä käyttävät sitä asukaslukuun suhteutettuna vähän. Miltä tulevaisuus mielestäsi näyttää, tuleeko suuria murroksia mitä tulee ihmisen perusluonteeseen ja häiriökäyttäytymiseen? Aihetta käsitellään Minority Report -elokuvassa, joka perustuu löyhästi Philip K. Dickin samannimiseen novelliin. Ohjaaja Steven Spielberg käsittelee rikollisuutta rajoittavaa teemaa erittäin mielenkiintoisesti: rikoksenestoon pyritään kolmen Näkijän avulla tiedostamalla tulevat murhayritykset ennakkoon ja näin ollen nappaamaan syyllisen jo kun rikos on vasta ajatuksen tasolla. Miltä tällainen kuulostaa?
- Aidolta science fictionilta. Uskon enemmän muuhun rikoksentorjuntaan.

30. Terveisesi Hastattelut.com:n ystäville?
- Antoisia lukuhetkiä. Harrastakaa myös liikuntaa.

Kiitokset haastattelusta Hannu Lauerma!