Haastattelussa:

Hannu Lauerma
tutkimusprofessori, ylilääkäri
Teksti Henri Häkkinen
Haastattelut.com nappasi ruuvipenkkiin tutkimusprofessorin ja psykiatrisen vankisairaalan vastaavan ylilääkärin Hannu Lauerman.
Pahuuden kasvot
1. Urho Kaleva Kekkonen ei
saanut reservin upseerin koulutusta kun oli mm, uhkaillut puukolla
tupakaveriaan. Aika yllättävä tieto Suomen historian pitkäaikaisimmasta
presidentistä?
- Kyllä - tosin on muistettava,
että kyseessä on todistamaton väite, esittäjänä Kekkosen vastaehdokas
presidentinvaaleissa, Ahti M. Salonen.
2. Monet valtion päämiehet ovat moraaliltaan häilyviä ja
kykeneviä tappamaan tai vähintään antamaan tappokäskyjä. Onko huipulle
pääsyn yksi edellytyksistä olla kykeneväinen eliminoimaan vastustajat ja
pystyä päättämään ihmiskohtaloista?
- Se on yksi
strategia, joka toimii erityisesti maissa joissa demokratia ei ole
vakiintunutta. Itse uskon kyllä poliittisen kulttuurin
kehittymismahdollisuuksiin.
3. Olisivatko naiset vallassa parempi vaihtoehto; vähemmän testosteronia, vähemmän kukkotappeluita?
- Tästä ei taida olla mitään näyttöä, ei Katariina Suuren eikä Margaret
Thatcherin valtakausilta. Testosteroni sopii syylliseksi huonosti, sillä
sen vaikutukset ovat moninaisia ja eräissä koeasetelmissa jopa
rehtiyttä ja oikeudenmukaisuutta suosivia. Naiset ovat olennaisesti
vähemmän väkivaltaisia mitä tulee avoimeen itse toteutettuun
väkivaltaan, mutta naisen tapa käyttää valtaa voi olla aivan yhtä
tuhoisaa kuin miehen. Väkivallan delegoiminen muille onnistuu helposti.
4. Sodassa ei tunneta kuin voittajat, jotka ovat aina
sankareita. Geneven sopimuksesta ei ole pahemmin hyötyä
joukkotuhoaseiden kohdalla?
- Ei, se on paljolti teoriaa,
ja siviiliuhrien määrä sodissa on huikea. Kaiken lisäksi
sotilaskouluttajat eri puolilla maailmaa ovat hyvinkin alttiita
suosittelemaan mm. haavoittuneiden ampumista varmuuden vuoksi, koska
haavoittumista ja antautumisaikeita voi myös teeskennellä.
5. Aatetta ja uskoa ovat edustaneet varsin väkevästi esim. Hitlerin
holokaust Natsi-Saksassa. Aate vie ihmistä äärimmäisyyksiin. Suomessa
uskonnollissävytteisiä liikkeitä on esimerkiksi ollut veristä
maailmanloppua ennustanut kristillinen kartanolaisuus. Liikkeen johtajat
Alma Kartano ja Tilda Reunanen olivat varsinaisia sadisteja ja jopa
hyväksikäyttivät lahkon jäseniä seksuaalisesti kenenkään heitä
tuomitsematta. Olivatko he narsisteja ja/tai seksuaalisesti
hyväksikäytettyjä, jotka halusivat kokea vallantunteen ja seksuaalisen
hyödyn lahkon kautta?
- Heistä tiedetään kovin vähän,
mutta seksuaalisen riiston taustalla on usein itse koettu seksuaalinen
riisto. Ihailuntarpeeseen, suurelliseen minäkuvaan ja johtavan aseman
tavoitteluun liittyneet motiivit ovat olleet kartanolaisjohtajilla hyvin
ilmeisiä ja näkyviä.
6. Ihminen on tottelevainen nisäkäs ja laumaeläin. Mm.
edellämainitun lahkon olemassaolo viittaa tähän. Kuuluisin todiste
ihmisen tottelevaisuusherkkyydestä lienee Milgramin koe (kokeessa
mitattiin osallistujien halukkuutta totella auktoriteettiasemassa olevan
henkilön antamia koehenkilön omantunnon vastaisia käskyjä). Monet
sortarikolliset ovat vedonneet tähän: “tein vain sen mitä minun
käskettiin tehdä!” -asianhaaraan unohtaen tekojensa todellisen luonteen?
- Tämä näyttää toistuvan kaikista historian opetuksista huolimatta,
Euroopassa mm. Jugoslavian hajaantumissodissa, joissa hirmutöitä
tehneitä ja kokeita olen itsekin tutkinut ja hoitanut.
Luonto vs. ihminen
7. Luonnossa vallitsee kilpailu ja aggressiivisuus
katsotaan eduksi; saalistus ja reviirinpuolustus vaativat
johtajaluonnetta ja aggressiivisuutta. Myös ihmisen historiassa on ollut
tarvetta metsästäjälle, soturille ja valloittajalle?
- Ilman muuta. Itse asiassa vasta 1700-luvun valistuksesta alkaen on enenevästi vaadittu säyseää käytöstä kaikilta.
8. Bonobo-apina uroksilla on luonnostaan matala
testosteronipitoisuus, joka vähentää tarvetta laumahierarkialle. Onko
hierarkia luonnollinen, testosteroni korrelatiivinen asia, vai luomalla
luotu struktuuri? Vahvatahtoiset pyrkyrit päätyvät luonnostaan
johtotehtäviin?
- Kehossa ajankohtaisesti vaikuttava
testosteroni selittää joitain ilmiöitä, ja todennäköisesti oma osuutensa
on myös sillä, millaiset jäljet sikiökautinen testosteroni jättää
aivoihin. Laumahierarkian ja yhteiskunnan tasolla vuorovaikutus on
kuitenkin niin monivivahteista, ettei kulttuurin osuutta pidä väheksyä.
9. Useimpien arvioiden mukaan ihmisen ja kääpiösimpanssin
geenit eroavat toisistaan kahden prosentin osalta. Melko pieni
marginaali?
- Hyvin pieni, ja on hyvä muistaa, että myös ihmisellä ja banaanikärpäsellä on lähes 3000 yhteistä geeniä.
10. Ihmisen geeneihin on koodattu valmius tappaa. Se
purskahtelee esiin sopivan tilanteen tullessa eteen. Biologiamme
perustuu tappamismahdollisuudelle. Teollistumisen myötä, ravinnon
saannin suhteen, olemme etääntyneet veriteoista/tappamisesta. Tappaminen
on piilossa vaikkakin hyvin tiedossa. Ruoka on elämisen ja sitä kautta
tappamisen seuraus?
- Jääkaudella tappamalla saatava
ravinto on ollut eloonjäämisen edellytys, ja eläinperäiset rasva- ja
aminohapot ovat olleet ravinnon olennainen osa. Kaikki välttämättömät
ravintoaineet sisältävä kasvisruoka on vaikea koostaa, ja ravintolisiä
tarvitaan. Jääkaudella metsästäminen on ollut vaarallista, ja on
mahdollista, että mm. usko kuolemanjälkeiseen elämään on tuolloin
suosinut pienyhteisöjen henkiinjäämistä. Se on ehkä tehnyt metsästäjistä
rohkeampia, ja siksi jäänyt elämään kulttuurissamme. Heidän
jälkeläistensä eloonjääminen on ollut todennäköisempää.
Kulttuuri
11. Vasta noin 200-vuotta väkivaltakäyttäytyminen on
ollut epäsuotavaa. Kesyttääkö kulttuurimme raa`an ihmisen? Ei ole
luonnollista tarvetta tapella?
- Kulttuuri, ideologiat ja
uskonnot mahdollistavat kansanmurhat ja suursodat, jollaisia luonto ei
kehitä. Aggressio on syvällä biologiassa, mutta se ei ole vietti vaan
reagointitapa. Sillä on suuria vastavoimia kuten mm. myötätunto, joka on
ihmisyyden tärkeä osa. Jos aggressio olisi vietti, paine
aggressiivisuuteen kasvaisi alati sen mukaan kun aikaa kuluu. Näin ei
tapahdu.
12. Toisaalta, etenkin miesten keskuudessa, erilaiset
taistelulajit (K-1, vapaaottelu, nyrkkeily, potkunyrkkeily) ovat nykyään
yhä suositumpia. Vapaaottelu, jossa melkein mikä tahansa on sallittua,
on parhaimmillaan/pahimmillaan todella raakaa ja veristä. Laji on
sosiaalisesti hyväksyttyä koska elämme tarpeeksi hulluja aikoja?
- Eri aikakausien vertailu on vaikeaa, koska alakulttuureja on aina
ollut. Antiikin kisojen “nyrkkeily” oli todella raakaa verrattuna
nykyiseen ammattilasnyrkkeilyynkin.
13. Viimeisin mielipuolinen tapaus (amok-juoksu) sattui
Luoteis-Englannissa 2.6.2010. 12 ihmistä murhannut ampuja oli 52-vuotias
taksinkuljettaja jota naapurit kuvailivat erakkoluonteeksi.
Paikallisten terveysviranomaisten mukaan mies ei ollut tiettävästi
mielisairas. Surmaaja oli vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa ja
yritti lyödä rahoiksi pimeillä tuloilla, mutta verovirasto pääsi hänen
jäljille. Mies pelkäsi kauhuissaan joutuvansa vankilaan. Ystävät ja
naapurit kuvailivat miestä normaaliksi, mutta erakkoluonteiseksi. Puoli
vuorokautta ennen tappoja ampuja oli sanonut ystävälleen, etteivät he
enää näkisi toisiaan. Itsemurhalla mies olisi päässyt ahdingosta, mutta
surmasi 12 ihmistä. Mistä voi olla kyse tällaisissa tapauksissa?
- Epäilemättä umpikujakokemuksesta, jossa muutoin jokseenkin normaalisti
käyttäytynyt ihminen menettää realiteettitajunsa. Yksikin rakentava
keskustelu voi joskus estää tällaisen kehityksen.
14. Mitä keinoja koet nyky-yhteiskunnassa olevan
tällaisten ääritapausten hoidossa lääkkeiden, päihteiden saatavuuden
rajoittamisen ja valvonnan lisäksi?
- Yhteisöllisyyden
lisääminen voi vaikuttaa myönteisesti. Ihminen joka pääsee tuulettamaan
päätään mielipuolisen tuhoavista ajatuksista, ei yhtä todennäköisesti
tee hirmutekoja.
15. Miten viimevuosien normaalin vaikutelman antaneiden,
keskiluokkaisten nuorten tekemät koulusurmat (Matti Saari/Kauhajoki,
Pekka-Eric Auvinen/Jokela) selittyvät? Hetkellisellä vallantunteella
leikkimisellä?
- Vallantunteen tavoittelemisesta on
kysymys, mutta samalla myös koetusta avuttomuudesta ja
itsetuhoisuudesta. Malli kuvitteelliseen sankaruuteen on saatu mediasta.
16. Onko nyky-ihminen erkaantunut todellisuudesta eikä
näin raakojen tekojen todellinen luonne hahmotu kun omassa elämässä ei
ole vertailupohjaa. Vastaavasti maailmalla soditaan ja uutisoidaan 24/7
jopa itse taistelukentältä; tämäkin osaltaan turruttaa mieltä?
- Saattaa turruttaa, mutta kaikesta päätellen uutisointi ja
väkivaltaviihde ovat hyvin pieni tekijä ajatellen väkivallan
kokonaisesiintyvyyttä.
Hulluuden fysiologia
17. Nyky-psykiatriassa yhä merkittävämpään osaan on
noussut biokemia, genetiikka ja kognitiivinen neurotiede. Voidaanko
pahuus/hulluus tänä päinänä varmuudella tunnistaa/ennustaa testein?
Elimellisen ja ei-elimellisen sairauden ero on hiuksenhieno. Onko tiede
selättänyt psykologian? Voiko psykiatrisesti sairaan tunnistaa ulkoisten
eroavaisuuksien johdosta? Esimerkkinä Downin oireyhtymä, joka on
hämmästyttävä ja tunnistettava fysiologinen ilmenemismuoto.
- Neurotiede ja molekyylibiologia ovat avainasemassa mm. mielisairauksien
synnyn tutkimisen ja sairauksien hoitamisen osalta. Luonnontiede ei
kuitenkaan missään mielessä ole syrjäyttämässä psykologista
ymmärtämistä, vaan nämä tieteenalat täydentävät toisiaan.
18. Avaatko samalla psykiatrian käsitettä nyky-yhteiskunnassa ja 2010-luvulla?
- Psykiatria on lääketieteen olennainen osa, joka käyttää hyväkseen
kaikkia soveltuvia perustieteitä molekyylibiologiasta monitieteisen
aivotutkimuksen ja tieteellisen psykologian kautta
kulttuurientutkimukseen.
19. Kirjastasi löytyy Yrden esimerkki: ylimääräinen
naiskromosomi (xxy-kromosomisto) ja sitä myötä alentunut
syyntakeettomuus. Psykopaatin hermosto ei reagoi samalla lailla
valtaväestöllä inhoa, pelkoa tai vaaraa viestiviin signaaleihin. Mihin
voidaan vetää raja alentuneessa syyntakeettomuudessa fysiologian
suhteen?
- Fysiologian ja psykologian välillä ei luonnossa
ole rajaa, vaan raja on olemassa ainoastaan oppiaineiden jaottelussa.
Uskonto, ideologiat ja kulttuurit ovat osa fysikaalista maailmaa. Ne
ovat informaatiota, jolla on fyysiset kantajansa kirjainten, bittien ja
ilman värähtelyiden - puheen - muodossa.
20. Psykopaattisuus on siis elimellinen sairaus, eikä
hetkellinen hairahdus niin kuin alkoholipäissään kaverinsa tappanut ja
katuva Eino-Petteri, joka samalla menetti ainoan ja parhaan ystävänsä?
- Psykopatiaan liittyy hermoston toiminnan ja jopa rakenteenkin
poikkeavuuksia, mutta lapsuudenkokemukset ohjaavat väkivaltaisten
yllykkeiden syntyä hyvin vahvasti. Oppimiskokemukset ohjelmoivat hermostomme tietyin osin, tietyin osin olemme ns. hard-wired eli valmiiksi viritettyjä.
21. Lobotomia lienee surullisen kuuluisin hoitomuoto
psykiatrian historiassa. Seksuaalirikollisten hoidossa vielä 50-luvulla
käytettiin kivensten kirurgista poistoa. Palataanko näin
rajuihinmetodeighin vai ovatko lääkkeet korvanneet vastaavat hoidot?
- Lääkkeet ovat sekä tehokkaampi että humaanimpi keino sekä
mielisairauksien että vaaraa aiheuttavien, väkivaltaisten seksuaalisten
poikkeavuuksien hoidossa. Psykokirurgiasta on kehittynyt erilaisia
keinoja aivojen fysikaaliseen stimulointiin, mutta niiden merkitys on
toistaiseksi pieni.
22. Unen merkitys myöhemmin kehittyvien psykiatristen
häiriöiden (ahdistuneisuus, deppressio, skitsofrenia, dementia…)
synnyssä on suuri. Psykopaatit kuitenkin nukkuvat tutkimusten mukaan
hyvin. Eikö tässä ole paradoksia? Pitäisikö unettomuudesta kärsien nyt
huolestua?
- Väkivaltataipuvaisten unen syvyys on
mielenkiintoinen havainto, mutta se saattaa myös kertoa aivojen
sähköisen toiminnan yleisestä alivireisyydestä. Lisää tutkimuksia
aiheesta on tulossa.
23. Imagessa 5/2010 jutussa Makeaa elämää (Joanna Palmén)
mainitaan Britanniassa julkaistu tutkimus, jonka mukaan lapsena lähes
päivittäin karkkia syöneet olisivat 34-vuotiaina merkittävästi
taipuvaisempia väkivaltaan kuin viikottaisesta karkkipäivästä
nauttineet. Voiko syy olla siinä, että karkkipäivän viikossa saaneet
ovat oppineet odottamaan ja oppineet malttamaan?
- Saattaa olla, mutta voi myös olla että karkkimässäilyn taustalla
on lähtökohtainen pidäkkeettömyys, tai että monipuolinen ruokavalio
suosii aivojen normaalia kehitystä.
24. Vuonna 2011 vietetään psykiatrisen vankisairaalan
satavuotispäiviä. Miten psykiatrinen vankisairaala on muuttunut kuluneen
100 vuoden aikana? Ovatko tapaukset lisääntyneet ja mikä on tendenssi
tulevaisuuden suhteen?
- Hoidettavat ovat vähentyneet ja
hoitoajat ovat huomattavasti lyhentyneet, mutta huumeongelma on paisunut
valtaisasti. Itsemurhakuolleisuus suhteutettuna vankimäärään on
viimeisen 15 vuoden aikana ollut vain alle puolet siitä, mitä se oli
kymmeniä vuosia. Todennäköisin syy on asianmukainen psyykenlääkkeiden
käyttö. Suotuisa kehitys todennäköisesti jatkuu.
Yhteiskunta
25. Sanot, että jos yhteiskuntamme suojelevat rakenteet
(moraali/lait) rappeutuisivat ja uskonnollinen käymistila ja arvotyhjiö
voimistuisivat, näkisimme varmasti uusia kartanolaisuuksia? Mikä meitä
pidättelee? Ihminen on luonnostaan siis eläin/tabula rasa, jonka
kohtalon määrää geenit ja ympäristö? Miksi jotkut selviävät rajuistakin
lapsuuden kokemuksista ja toiset särkyvät?
- Ihmisiä on
monenlaisia, mikä muodostaa suuren rikkauden. Ihmiset ovat satojen
tuhansien vuosien ajan valikoituneet tulemaan pääasiassa toimeen
toistensa kanssa. On geenejä, jotka suojaavat lapsuuden epäsuotuisten
kokemusten pitkäaikaisvaikutuksilta.
26. Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan 15% suomalaisista
uskoo noituudella voitavan vaikuttaa toisten ihmisten elämään. Samaan
aikaan uusmagia-termi yleistyy nyky-psykiatriassa. Tarkoittaako tämä
sitä, että lehtien selvännäkijöitä ja ihmeparantajia nähdään jatkossa
yhä enemmän?
- En osaa ennustaa, mutta aivan selvää on,
että taikausko elää hämmästyttävässä määrin myös nykykulttuurissa.
Psykiatriselta kannalta tärkeää on tietää, että yllättävän monia ihmisiä
manipuloidaan ja
rahastetaan sen avulla.
27.
Rakkaus on jollekin vastustamaton kemiallinen reaktio. Jollekin se on
täysin kontrolloitava tunne. Jollekin se ei osu kohdalle koskaan.
Päteekö sama kontrolli aggressioihin ja siihen miten ihmiset
kontrolloivat itseään altistavissa tilanteissa?
- Uskon että tällainen analogia on olemassa.
28. Sadomasokismia voidaan pitää pahuuden lievänä
ilmenemismuotona. Historiassa komentelevaan kykenevä uros on tarjonnut
naaraalle turvaa ja eloonjäävää jälkikasvua. Nykyisin sadomasokismissa
on kyse luottamuksesta; sadomasokistisesti ajatteleva altistuessaan
alistetuksi tai valta-asemaan kokee suurinta mahdollista luottamusta
toista kohtaan. Voidaanko hiukan kärjistäen ajatella kannibalismin
olevan jonkinlainen sadomasokismin johdannainen, äärimmäinen ja sovittu
rakkaudenosoitus toista kohtaan?
- Tappamiseen liittyvä
tyydytys ei nähdäkseni ole enää missään tekemisissä rakkauden kanssa,
äärimmäisen ja vääristyneen seksuaalisuuden kanssa kylläkin.
Luottamussuhteet ovat kokonaan toinen, yhteisyyteen nojaava ilmiö.
29. Mihin olemme menossa? Vuoteen 2007 mennessä
kuolemanrangaistus on lakkautettu 89 maassa. Usa, Kiina ja Venäjä
käyttävät sitä asukaslukuun suhteutettuna vähän. Miltä tulevaisuus
mielestäsi näyttää, tuleeko suuria murroksia mitä tulee ihmisen
perusluonteeseen ja häiriökäyttäytymiseen? Aihetta käsitellään Minority
Report -elokuvassa, joka perustuu löyhästi Philip K. Dickin
samannimiseen novelliin. Ohjaaja Steven Spielberg käsittelee
rikollisuutta rajoittavaa teemaa erittäin mielenkiintoisesti:
rikoksenestoon pyritään kolmen Näkijän avulla tiedostamalla tulevat
murhayritykset ennakkoon ja näin ollen nappaamaan syyllisen jo kun rikos
on vasta ajatuksen tasolla. Miltä tällainen kuulostaa?
- Aidolta science fictionilta. Uskon enemmän muuhun rikoksentorjuntaan.
30. Terveisesi Hastattelut.com:n ystäville?
- Antoisia lukuhetkiä. Harrastakaa myös liikuntaa.
Kiitokset haastattelusta Hannu Lauerma!